Tietokone DCC-keskusyksikkönä, osa 2: esimerkkitapaus

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliseen osaan.

Kuvataanpa esimerkiksi PoRhan näyttelyradan komento-ohjausjärjestelmän käytännön toteutus sellaisena kuin se oli Toppilan möljällä syksyllä 2008. Se sisälsi seuraavat komponentit:

1. Ajolaitteisto: keskusyksikkö/vahvistin ja siihen liitetyt käsiajolaitteet. Tätä laitteistoa ei käsitellä tässä kirjoituksessa kovin syvällisesti.
2. Turvalaitteisto: PC ja sen sarjaporttiin kytketty DCC-vahvistin. 
3. Turvalaitteistoon kytketyt vaihdedekooderit ja vaihdemoottorit.
4. PC:ssä ohjelmistot: SRCP-palvelin srcpd ja releasetinlaitteen simulaattori SpDrS60 for Linux. PC toimi siis asetinlaitteena. (Tätä tarkoitusta varten oli käytössä PC:n omat näppäimistö ja hiiri sekä suurikokoinen näyttö, josta yleisökin pystyi näkemään asetinlaiteohjelman toiminnan.)

Ajolaitteisto oli itsenäinen DCC-laitteisto, joka oli omistettu pelkästään junien ajamiseen. Kuljettajat eivät siis kääntäneet vaihteita, poikkeuksena vaihtotyö yhdellä neliraiteisella ratapihalla, jonka vaihteet olivat käsikäyttöiset.

Toinen itsenäinen laitteisto oli turvalaitteisto, joka oli omistettu pelkästään vaihteiden kääntämiseen. (Opastimia ei vielä tässä kehitysvaiheessa ollut, vaan junia ajettiin "luvilla".) Tässä sarjaporttiin kytketty vahvistin ei ollut kytketty kiskoihin vaan turvalaiteväyläksi kutsutulla johtoparilla (kuvassa violetti ja harmaa johto) suoraan vaihdedekoodereihin.

Ajo radalla tapahtui seuraavasti: asetinlaitteena toiminutta PC:tä käytti suorittaja, joka turvasi junille kulkutiet ja antoi lähtöluvat. Kuljettajat ajoivat juniaan saamiensa lupien mukaan. (Jos radalle olisi asennettu opastimet, kuljettajat olisivat ajaneet näkyvien opasteiden mukaan.) Rata oli kooltaan meikäläisittäin suurehko - soikio, jossa oli linjaa likimain parikymmentä metriä sekä kaksi liikennepaikkaa. Linjalla oli ajossa parhaimmillaan kolme junaa peräkkäin samalla kun suuremmalla liikennepaikalla tehtiin vaihtotöitä. Asetinlaiteohjelman peruskäyttö eli kulkuteiden turvaaminen ja purkaminen sekä vaihteiden kääntäminen onnistui ensikertalaiselta hyvin lyhyen opastuksen jälkeen. Turvalaitteisto ei kaatunut tai seonnut näyttelyviikonlopun aikana kertaakaan. Kaiken kaikkiaan laitteiston toimintaan oltiin hyvin tyytyväisiä; ainoastaan vaihdemoottorien toiminnassa esiintyi pientä takeltelua, mistä aiheutui pari kertaa vaihteen jääminen kääntymättä.

Seuraavassa osassa: kokeilkaa ihmeessä kotona!