Vaaleissa kannatus mitataan. Jotenkin vain tuntuu, että voidakseen ymmärtää ja kunnioittaa toisten kulttuurillista ja uskonnollista identiteettiä pitäisi olla jonkinlainen käsitys omasta vastaavasta. Juuri tämä oma identiteetti tuntuu Suomessa jostain syystä kovin helposti unohtuvan. Siksiköhän meidän on niin kovin vaikea kohdata sellaisia ihmisiä, joilla on vahva käsitys itsestään ja taustastaan? Siksikö reaktiot heilahtelevat sinisilmäisestä ihailusta silkkaan rasismiin olematta (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) juurikaan siltä väliltä?
Mä vaan kysyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti